Suntuubi-palvelussa käytetään evästeitä. Palvelua käyttämällä hyväksyt evästeiden käytön. Lue lisää. OK

 

                  

Coast Newf`s Amy Aims Ahead alias Oona

Lonkat A/A

Kyynäreet 0/0

29.5.2006-1.3.2011

Syntynyt 29.5.2006 Bergössä. Oonan emä on Nallebjörnen`s Perfect Prinsess ja isä on  Nallebjörnen`s Magic Mover. Oonan emä pyöräytti yhteensä 12 pentua. Oona kasvattaja on Marika Sjöberg.

23.7.2006 lähdimme aamulla ajamaan Torniosta kohti Bergötä. Matka oli pitkä, mutta meni nopeasti kun tiesimme mikä meitä odottaa Bergösssä. Perille päästyämme ja pennun nähdessämme olimme aivan myytyjä tuohon ihanaan kalhunpentuun. Pieni mutta painava karvapallomme painoi tuolloin lähes 10 kg. Illalla lähdimme ajamaan pitkän matkan takas kotiin, uusi vauva mukanamme. Matkan aikana piti pysähtyä tosi monta kertaa.

Kotona aika kului tutustuessa pentuun ja sisäsiisteyteen opetellessa.

Muutaman viikon yhteiselon jälkeen, myös Oliver tottui Oonaan. Alku oli hankalaa. Oliver ei meinannut millään hyväksyä Oonaa. Oliver vain katsoi ja kiersi Oonan kaukaa, eikä päästänyt lähelle.

Tammikuussa Oonan oikea silmä ja takajalat alkoivat oirehtia. Silmän rusto oli kääntynyt. Ei muutakun eläinlääkärille käännösyritykseen. Eihän se rusto pysynyt kuin hetken oikein päin ja kääntyi takas. Takajalat olivat kuin jumissa ja Oona ei päässyt kunnolla lattialta nousemaan ylös vaan piti auttaa nostamalla. Oulun Akuuttiin soitto ja ajan saimme helmikuun loppuun. Silmä leikattiin ja samalla Oonalta kuvattiin polvet kun lääkäri oli tutkinut ja huomasi että polvet ovat löysät. Syyksi paljastui eturistisiteiden repeämä molemmmissa polvissa. Eläilääkäri antoi 2 vaihtoehtoa. Joko polvien leikkaus tai koiran lopetus. Lopetus ei tullut kysymykseenkää, joten Oonan jalat leikattiin. Olihan Oona nuori koira vasta ja mitään nivelvahinkoja ei ollut vielä päässyt kehittymään. Maaliskuussa leikattin vasen polvi joka oirehti pahemmin. Leikkaus onnistui hyvin ja haava oli siisti. 15 tikkiä kaiken kaikkiaan laitettiin. kotiin päästyämme Oona loikki 3 jalalla seuraavaan päivään asti kunnes alkoi ottamaan tukea maasta myös leikatulla jalalla. Toipumunen leikkauksesta oli lähtenyt hyvin käyntiin. 5 päivää leikkauksesta, haavasta alkoi valumaan kudosnestettä. Kävimme eläinlääkärille näyttämässä haavaa ja he sitoivat jalan pakettiin kunnolla. Viikonlopun aikana jalka alkoi paisumaan ja sieltä alkoi valumaan nesteen lisäksi mätää. Leikkaushaava oli tulehtunut. Päivystävä eläinlääkäri antoi antibioottikuurin ja maanantaina heti aamusta lähdimme ajamaa Ouluun, leikkaavan lääkärin luokse. Oona nukutettiin ja haava aukastiin ja pestiin ja puhistettiin. Polveen asennettiin dreeni 5 päiväksi jota sitten pestiin ja puhistettiin kotona 4 kertaa vrk:ssa. Rankkaa aikaa oli. Kyllä monta kertaa meinasi loppua usko. Ei tiedetty paraneeko jalka ollenkaan ja jos paranee niin minkälainen on tuon toisen jalan operaatio.

No oikea jalka leikattiin sitten kesäkuussa. Se onnistui ilman komplikaatioita. Kyllä oli helpottunut olo kun jälkitarkastuksessa Oona sai terveen paperit. Ei ollut riemulla rajaa kun sen kuulimme. Oona saisi taas olla vapaana ja leikkiä niin paljon kun jaksoi. Olihan se aika koettelemus, nuori koira, polvet rikki, leikkauksia, tikkejä, kiinni olemista lähes 4 kuukauden ajan.

Odotukset olivat korkealla Oonan tullessa meille näyttelyiden ja vepen suhten, mutta aina kaikki ei mene niin kuin itse haluaa ja ajattelee. Toisaalta eihän nuo leikkaukset estä näyttelyitä tai vepeä mutta vissiin sitä on niin varovainen Oonan kanssa ettei nyt ainakaan vielä lähdetä niihin mukaa. Katsotaan mitä tuleman pitää. 

No nyt on sitten silmät leikattu toistamiseen. Vilkkuluomi korjattu, arpikudos poistettu, kyynelrauhanen pistetty paikoilleen sekä alaluomia lyhennetty 5mm. että olipas operaatio taas.

25.3. leikattiin oikea silmä taas. Arpikudos oli pakko poistaa ja vilkkuluomea kiristettiin. 22.4 saadaan viimiset tikit pois ja sitten silmät ovat lopullisesti parsittu kasaan niin hyvin kun on voitu. Oli nimittäin viiminen leikkaus/nukutus jonka Oona joutui käymään läpi. Ei meinannut millään herätä viimisestä nukutuksesta. Normaalisti puoli tuntia heräämispiikin antamisen jälkeen Oona on ollut kotiin lähtö kunnossa. Mutta nyt meni 2 tuntia että Oona alkoi  tajuamaan jotain tästä maailmasta ja reagoi ääniin. Kanyylin otto oli sekin oma operaationsa. Hoitsupoika oli aivan paniikissa kun Oona murisi ja räyhäsi kun kanyylia otettiin pois. Ja 3 päivää Oona oli kuin puula päähän lyötynä, nukkui vain.  Joten kyllä nyt on Oonaa parsittu kasaan niin pajon että nyt alkaa riittämään. Just tuossa laskeskelin kun kävin Oonan hoitolappuja läpi niin ainakin 9 kertaa vuoden aikana Oona on jouduttu joko rauhottamaan tai nukuttamaan. On muuten aivan kauhean monta kertaa.

No nyt odotetaan ja katsotaan mitä tuleman pitää:)

                

 

©2017 Kennel Black Tower - suntuubi.com